Tämä on mainospaikka. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Näyttäisimme tässä kohtaa mainoksia. Maksamme sivuston palvelinkulut mainoksilla. Ethän blokkaa, kiitos!

Allekirjoittaneelle ensimmäinen Warhammer 40,000: Space Marine ei ole tuttu, joten uutuudenviehätys jatko-osaa kohden on tavallista suurempaa. Warhammer-pelit ovat aina kolahtaneet vähintään kohtalaisella tasolla, vaikka osa niistä jättää pienen keskinkertaisuuden tunteen, vuoropohjaista Mechanicusta lukuun ottamatta. Mechanicus oli mukavaa taktista shakkia, mutta livetoiminnan ystävänä innostun ennakkoon enemmän Warhammer 40,000: Space Marine II:sta.

Rensselit päälle ja kohti seikkailuja

Avaruusmariinit avaruuspuvuissaan. Tuo näky on tuttu jo siltä ajalta, kun pelasin sekä Amigalla että PC:llä Space Hulk -julkaisua 1990-luvulla. Nyt ei kuitenkaan käytetty pitkää aikaa tiimin ja sen varusteiden valitsemiseen menun puolella, vaan hypättiin suoraan lyhyeen välivideoon, jossa kolmen muhkearaamisen soturin ryhmä käy tuimahkoa keskustelua keskenään. Tunnelma on kireä, mutta lopulta energia suunnataan kohti ulkomaailmaa.

Kontrollit tosin eivät allekirjoittanutta miellyttäneet, sillä en millään saanut PlayStation-ohjainta toimimaan PC:llä. Näin ollen jouduin kokemaan ennakon erittäin ruosteenpeittämillä näppis- ja hiirikäsillä tutun kapulan sijaan. Eikä mennyt kauaa, kun sankka joukko Tyranideja, avaruusmariinien verivihollisia, ilmestyi parveilemaan silmien eteen, kun vielä hapuilin eri toimintojen näppäimiä. Tätä oli kuitenkin tultu hakemaan: räminää, kaaosta, räiskettä, luotien viuhumista ja tiukkoja lähitaistelutilanteita.

Tuttuja elementtejä ja monipuolisia varusteita

Space Hulkin ulkoisten juttujen ohella esimerkiksi tuoreimmista DOOM-peleistä ja myös vähemmän tunnetusta Necromunda: Hired Gun -julkaisusta tutut vihollisten silpomiset sisältyvät Warhammer 40,000: Space Marine II:een. Yksinkertaisemmin sanottuna riittävästi luodeilla kyllästetty ja lamaantunut vastustaja on helppo sahata pois maailmaa rumentamasta. Kriittisten iskujen jakaminen on elintärkeää vihollismassojen keskellä operoitaessa, sillä niiden tekeminen palauttaa armor-pisteitä. Toiminto antaa myös muutaman sekunnin hengähdystauon, sillä teurastusanimaation aikana oma taistelija ei ota lainkaan vahinkoa muilta vihulaisilta.

Intensiivisen toiminnan aikana täytyy toisinaan harrastaa myös reaktiohippaa, sillä Tyranidin tekemästä kovasta iskusta varoitetaan ruutuun ilmestyvällä sinisellä kehällä. Tällöin oikealla ajoituksella suoritettu klikkaus aikaansaa parry-toiminnon, joka mahdollistaa vastaiskun. Toki hyökkäyksen voi välttää myös väistämisen avulla.

Lisää mielekkyyttä taisteluun saadaan kentältä löytyvien uusien tuliaseiden ja muiden tarvikkeiden muodossa, joiden poimimiseen seikkailijat reagoivat asiaankuuluvilla ja innostuneilla kommenteilla. Mukana voi kantaa pää- ja sivuaseen ohella toisinaan myös yhtä raskaampaa pyssykkää. Taktisempaa valikoimaa edustavat lääkeruiskut, kranaatit ja esimerkiksi kytkimellä laukaistavat räjähteet. Löytyypä avaruusmariinien varustepankista myös kevyt ja itsestään latautuva rakettireppu, jonka käyttö on pakollista vaikkapa korkeiden paikkojen saavuttamiseksi tai nopean evakuoinnin tekemiseksi. Jälkimmäisen voi myös vaihtaa hyökkäykseksi, sillä maahan jysähtävä raskas taistelija tekee tuhoa alla oleviin otuksiin.

Kruununa pomotaistelut

Ennakossa pelatussa kampanjassa kohdattiin kaksi isompaa monsteria, joiden kanssa mähiseminen osoittautui ilahduttavan taktiseksi. Vastustajat olivat myös mukavan erilaisia liikesarjoiltaan. Mittelöitä voisi kuvata vauhdikkaiksi, railakkaan musiikin säestämiksi ja hurjuudestaan huolimatta myös hyvin pelattaviksi, sillä naama irvessä ei tarvitse vääntää toistokerrasta toiseen. Näin myös tässä tapauksessa, vaikka suosituksen mukaisella hard-tasolla mentiinkin.

Oman tiimin vahvuus koostuu tarinassa kolmesta avaruusmariinista, joista johtajan roolia vetävä yrmykasvoinen Titus saa kaksi tekoälyn ohjastamaa taistelijaa rinnalleen. Tekoälykumppaneiden sijaan tarinaa voi tahkota myös yhteistyöpelitilassa kahden kaverin kanssa, mikä lisää taatusti pelaamisen mielekkyyttä. Luvassa on myös kampanjasta irrallisia kolmen ihmispelaajan yksittäisiä haastetehtäviä sekä enintään 12 pelaajan keskinäisiä taisteluita monine pelimuotoineen.

Lupaava, mutta yltääkö korkeammalle?

Isoimman vaikutuksen teki äänimaailma, sillä aseiden pauke, mojovat askelten äänet jykevällä alustalla, taistelun tuntu ja menevää musiikkia sisältävä Warhammer 40,000: Space Marine II maistuu ainakin toimintapelien ystäville, eikä ääninäyttelyssäkään ollut valittamista.

Kampanjan pituudesta ei kuitenkaan vielä ole tarkempaa tietoa, ja moninpelitilan mukanaolo herättää aina hieman kysymysmerkkejä lähinnä sen vuoksi, että kumpaan on panostettu enemmän. Pelaajien väliset taistelut tietysti elävät niin kauan kuin väkeä riittää verkossa, mutta tässä kohtaa ei voi sanoa, kestääkö kampanja useamman kuin yhden läpipeluukerran, joka toisi lisäarvoa. Toki kompaktimpi ja hyvin tehty kokonaisuus toimii monesti paremmin kuin toistaminen, mutta tämä jää myöhemmin nähtäväksi.

Monelle yksi kynnys on myös hinta-laatusuhde, mutta nähdyn esityksen pohjalta keskitason ylittävää viihdettä on lähes varmasti luvassa syyskuun 9. päivänä, kun uutukainen julkaistaan Xbox Series S|X:lle, PlayStation 5:lle ja PC:lle. Alla traileri, joka keskittyy moninpeliin ja ihmisten väliseen taisteluun.

Kirjaudu kommentoidaksesi