Vuonna 1998 Nintendo 64:lle ja PC:lle sekä seuraavana vuonna PlayStationille julkaistu Glover on Interactive Studiosin tekemä ja Hasbro Interactiven julkaisema kolmiulotteinen pulmaloikkailu, jonka pääosassa nähdään nelisorminen elävä hanska nimeltään Glover. Brittiläisten Oliverin kaksosten (Dizzy-sarja, Fuzion Frenzy ja monet muut) suunnittelema peli edustaa ysäriltä tuttua, jopa aavistuksen vinksahtanutta kokeilunhalua parhaimmillaan (tai pahimmillaan). Mutta siitä kohta lisää.
Teokselle oli aikoinaan suunnitteilla myös jatkoa, mutta se peruttiin lopulta. Kehitystiimissä olleen Jason Steelen mukaan teos oli kirveestä saadessaan noin 80-85-prosenttisesti valmis, ja pelattavissa oleva beeta löytyy edelleen netin syövereistä. Mutta se jatko-osasta, palataanpa takaisin hanskan ilmestyneisiin seikkailuihin.
“I’m too old for this shit!”
Juoni on hyvin perinteistä lastenpiirrettyosastoa. Gloverin tehtävänä on palauttaa kristallivaltakunnan loisto ja pelastaa maailma ilkeän Glovelin kynsistä. ”Hanskaveljekset” Glover ja Glovel päätyvät pääosiin tosin tahattomasti, sillä eräänä päivänä kristallivaltakunnan (ilmeisesti ainoa) velho sekoittelee noidankattilassaan haisevia keitoksiaan, ja pataan päätyvät vahingossa väärät ainesosat. Tämä puolestaan aiheuttaa jysähdyksen, joka muuttaa velhon kiveksi, lennättää toisen apurin (Gloverin) ulos linnasta sekä toisen (Glovelin) suoraan pataan. Viheliäinen litku tekee viimeisenä mainitusta ärhäkkään pahiksen, ja näin alkaa matka halki kuuden maailman.
Kun maailmankartta avautuu pelaajan silmien edessä, on syytä suorittaa ensimmäisenä tutoriaali, sillä Gloverin liikekavalkadista löytyy melkoinen määrä huomioitavaa, hyppimisen ohella tietenkin. Ensinnäkin hansikas kuskaa mukanaan objektia, joka muuntuu joko marmorikuulaksi tai kumi- tai keilapalloksi. Tilanteesta riippuen palloa pitää joko työntää, pompotella tai lyödä kohti maalia erinäisillä esteradoilla, eikä kenttää voi läpäistä, jos Glover yrittää ylittää maaliviivan ilman palleroa. Ai niin ja hanskan arsenaalista löytyy lisäksi vihreä kristalli, mutta sille en käytännössä juuri käyttöä keksinyt.
Kentistä löytyy myös vaihteleva määrä garibeja, ja vain kaikki keräämällä pääsee jokaisessa maailmassa ekstrakenttään. Näiden kenttien läpäiseminen sekä kaikkien garibien kerääminen vaaditaan tietenkin sataprosenttiseen läpäisyyn. Garibit kannattaa kerätä pallon kera aina mahdollisuuksien mukaan, sillä se keräännyttää enemmän pisteitä, joka taas edesauttaa lisäelämien saantia.
Aikaansa nähden hyvin edistyksellistä fysiikkamoottoria kutittelevilla esteradoilla kaikki yritykset tulevat todellakin tarpeeseen, sillä varsinkin seikkailun loppupuolella vaaditaan paikoin naurettavan tarkkoja liikkeitä pallon kanssa. Esteradoilta löytyy pulmapähkinöiden ohella myös läjä kaikenkarvaisia pahiksia, joista osa taintuu esimerkiksi huitaisemalla keilapallo kohti vihollista tai tekemällä nyrkki-isku, osaa täytyy vältellä viimeiseen asti.
“I don’t wanna work with you.”
Nyt kun kyseessä on käytännössä maltillinen remasterointi, kaikki Gloverin alkuperäiset ongelmat ovat suodattamattomana paikoillaan, vaikkei sitä kyllä soisi viihtyvyyden vuoksi näin vuonna 2025. Esimerkiksi kulmikkaaseen grafiikkaan kyllä tottuu, mutta tuntuu että resoluution nosto vain rumentaa Gloverin maailmaa. Kenttä- ja pulmasuunnittelu ovat parhaimmillaan ihan hyvää, mutta pahimmillaan iso keskisormi pelaajan naamalla. Oma lukunsa on tietysti enimmäkseen pallo hukassa (kjeh) oleva kameramies, joka on alkupään kentissä vielä ookoo, mutta vähänkään ahtaammissa paikoissa vaikea pideltävä.
Käännöksenä Glover ei ole muutenkaan kummoinen. Kyllä, laajakuva löytyy, resoluutiota on nostettu ja Steam-versiosta poistettu sumu on tuotu takaisin peittelemään kolkkoja ympäristöjä, mutta siinäpä se. PlayStation-versiosta tutut FMV-pätkät loistavat poissaolollaan, ja ruudunpäivityskin on Nintendo 64:ltä tuttu 20 ruutua sekunnissa, mikä kuulostaa käsittämättömältä nykypäivän mittapuulla.
Mutta totta se on, sillä ilmeisesti lähdekoodista johtuen mikä tahansa sitä ylempi ruudunpäivitys aiheuttaa ongelmia muun muassa teoksen fysiikkamoottorille ja Gloverin animaatioille, tehden kenttien läpäisystä käytännössä mahdotonta. PC:llä pelanneet ihmiset nimittäin törmäsivät tähän ongelmaan jo Steam-julkaisun yhteydessä kolmisen vuotta sitten, joten kehitystiimin ratkaisu ongelmaan oli poistaa ruudunpäivitysvaihtoehdot tästä julkaisusta kokonaan. Viimeisenä täytyy mainita vielä pienet fysiikka- ja äänibugit, joita esiintyy aina silloin tällöin.
"Look at this."
Mietin pitkään, miten tällainen julkaisu pitäisi arvostella. Preservaation kannalta Glover on mielenkiintoinen tapaus, mutta remasterointina se ansaitsee hädin tuskin kaksi tähteä. Pelillisesti se taas on pulmatasoloikkana niin vanhentunut, että silloinkin kyseinen arvosana tekee tiukkaa. Mutta sentään sen voi läpäistä vain noin 5-6 tunnissa! Joten hear me out:
Annan lopulta kaksi tähteä vängästä ideasta ja ajoittaisista hauskoista hetkistä, sillä kun peli toimii ja kenttäsuunnittelu pistää parastaan, sen parissa jopa oikeasti viihtyy. Musat ovat myös mukavan svengaavia monin paikoin, joten ei tämä läpeensä mätä tapaus ole. Glover olisi vain vaatinut todella paljon enemmän uudistustyötä, jotta siitä olisi nuoremmille sukupolville jotain konkreettisempaa kerrottavaa.
Nyt se kerrottava on lähinnä: ”Katsokaas junnut tätä: elävä hanska!”
KonsoliFIN on ylpeä OpenCriticin jäsen
