Viime vuonna PlayStation 4:lle julkaistu Ghost of Tsushima saapui nyt myös PlayStation 5:lle Director’s Cut -versiona hyödyntäen konsolin erikoisominaisuuksia. Alkuperäinen arvostelumme pitää edelleen paikkansa, mutta kysymys kuuluukin: kannattaako tarinan jo kertaalleen kokeneiden päivittää laskevan auringon maan saaristoa uudelle raudalle?
Kaunis on edelleen kaunista
Director’s Cut julkaistaan samaan aikaan edelliselle kuin myös uudelle konsolisukupolvelle. Pakettiin on tuotu kaikki jo julkaistut lisäsisällöt sekä uusi Iki-saarelle sijoittuva kokonaisuus. Lisäksi PS5-pelaajat pääsevät nauttimaan muutamista uutuuskonsolin erikoisominaisuuksista. Onpa tallennuksen siirto konsolisukupolvelta toisellekin yritetty tehdä hieman helpommaksi, jotta seikkailua voisi jatkaa suoraan vanhoista kavionjäljistään.
Akira Kurosawan visuaaliselta estetiikalta avoimesti lainaava teos näytti jo PlayStation 4 Prolla erinomaiselta. Saipa peli aiemmin tänä vuonna PlayStation 5:lle ilmaisen päivityksen, joka nosti ruudunpäivitysnopeuden 60 ruutuun sekunnissa taaksepäin yhteensopivuuden kautta. Siinä mielessä natiivi PS5-versio ei häikäise näyttävyydellään, vaikka muutamia graafisia parannuksia onkin tarjolla. Valaistukset näyttävät entistä paremmilta, eikä tekstuureissa näy enää pieniä rosoisuuksia. Faktahan on, että Ghost of Tsushima näyttää julmetun hyvältä jo pelkästään taidetyylinsä ansiosta. Värikäs luonto, tuulen puhaltama heinikko, tunnelmalliset hautausmaat – kaikki istuvat täydellisesti itämaiseen ympäristöön.
Japanin kielellä aiemmin pelanneet saattoivat huomata, että hahmojen huulet liikkuivat epäsynkassa lausuttuihin sanoihin verrattuna. PS5:llä – kiitos tehokkaamman raudan – välivideoiden prosessointi tapahtuu reaaliajassa, kun taas edellisellä konsolisukupolvella välivideot olivat käytännössä staattisia, joten immersiota rokottanut kauneusvirhe on nyt saatu korjattua. Latausajat ovat myös pudonneet olemattomiksi: pikamatkustus tapahtuu parissa sekunnissa paikasta toiseen, eikä kuoleman jälkeen tarvitse odotella.
Haiku DualSenselle
DualSensen ominaisuuksia hyödynnetään loppujen lopuksi melko varovasti. Haptiset tärinät monipuolistavat toki pelikokemusta, mutta eivät toimi perusteluna uuden version ostolle. Nobu-hevoseni (luottamus suomeksi) laukatessa sillan yli ohjain mallintaa puupintaa erilailla kuin esimerkiksi kahisevaa kukkapeltoa. Samoin miekkojen kalskeet ja pudotukset korkeilta kallionkielekkeiltä tuntuvat käsissä.
ohjain on opas,
tiemme, jolle astumme
käsi kädessä
Ohjaimen kaiutinta hyödynnetään tietyissä äänissä, oli sitten kyseessä rauhallinen huilun soittohetki tai katanan vetäminen tupesta. Voipa ohjaimen kautta kokea kehräävän kissan hurinaakin. Kiva lisä, muttei millään muotoa pakollinen.
Olen ikionnellinen
Laajaan tarinaan tuodaan Iki-saaren verran lisäsisältöä. Uudet pelaajat eivät pääse suoraan siirtymään Ikin maisemiin, vaan kokonaisuus avautuu vasta toisen kappaleen alusta, usean tunnin uurastuksen jälkeen. Kaunis saari tarjoaa uusia tehtäviä, kerättäviä varusteita ja paijattavia eläimiä. Rakas Nobu-matkakaveri saa myös uuden ryntäystoiminnon, jolla kumota mongolisotilaita nousematta hevosen selästä.
kirjoita iki,
kirjoita onni, sano:
nämä riittävät
Muutaman tunnin ottava lisäjuonne Jinin historiasta jatkaa tuttua kaavaa. Ikin saari erottuu muusta ympäristöstä myrskyisyyden ja kallioisten rantojen muodossa. Vastukset tarjoavat reilusti vaikeusastetta, joten sankarilleen kannattaa kerätä tarpeeksi kykyjä ennen laivaan hyppäämistä. Perillä pelaajaa odottaa mystisiä taikavoimia käyttävä Kotka-noita sekä hänen verenhimoiset alamaisensa, kun Jin palaa kostamaan isänsä traagista kuolemaa. Sakain nimi ei saarella herätä kuitenkaan sympatiaa.
Päätös on sinun
Director’s Cut -päivityksen yhteydessä muokattiin myös muutamia muita asioita. Nyt esimerkiksi vihollisiin voi taisteluiden aikana lukittautua, jolloin kamera ei aiheuta niin paljoa harmaita hiuksia. Lisäksi kontrolleja voi muokata mielensä mukaisesti, jos Sucker Punchin määrittämät näppäinyhdistelmät eivät miellytä omia sormia.
Mutta palataan alkuperäiseen kysymykseen. Kannattaako jo olemassa oleva PS4-versio päivittää Director’s Cut -versioon tai uudemmalle alustalle? Siihen ei ole loppujen lopuksi yksiselitteistä vastausta, eikä hintapolitiikkakaan helpota päätöstä. Alkuperäisen pelin omistajat voivat päivittää PS4:n ohjaajan versioon 20 eurolla. Kymppi lisää, niin tilalle saa natiivin PlayStation 5 -nimikkeen. Tuntuu melko paljolta ottaen huomioon kuinka hyvin alkuperäinen nimike pyörii Sonyn uutukaisella, eikä Ikin saarikaan ole valtava.
Graafiset erot natiiviversion ja taaksepäin yhteen sopivuuden kautta pyörivän teoksen välillä ovat melko pienet, eikä ohjaimen ominaisuudetkaan muuta kokemusta radikaalisti. Iki-saari tarjoaa Jinin tarinasta pitäville varmasti miellyttävää tekemistä muutamaksi tunniksi, mutta mitään mullistavaa paketilta on turha odottaa. Loppujen lopuksi Ghost of Tsushima on hieno teos, alustasta tai versiosta riippumatta.
Lue myös:
